koriskuvat.fi

Urheilukilpailujen katsomoissa käytetään monenlaista kieltä, kun arvostelun kohteeksi joutuvat sekä vastustajan pelaajat että erotuomarit. Aikaisemmin räikeimmät ilmaisut on kuultu jääkiekko-otteluissa, joissa "tapa se" on varsin yleinen ilmaisu pelaajien yhteenoton yhteydessä. Nyt ns. paha kielenkäyttö on levinnyt myös koripallokatsomoihin, joissa ei aikaisemmin ole mitään hävyttömyyksiä pahemmin kuultu.

On tietysti selvää, että pääsylipun lunastanut saa suomalaisessa urheilukatsomossa esittää kommenttinsa, mutta joitakin rajoja pitäisi kuitenkin olla. Niitä ei voi sääntöihin kuitenkaan laittaa ja paha on ohjeita myöskään kirjallisesti antaa. Mutta katsojat voisivat itse vähän harkita sitä, mitä suustaan päästävät. Itsekontrolli olisi paikallaan useammallakin paikkakunnalla.

Pahimmassa tilanteessa olla fanijoukkojen kanssa. Fanit, jotka matkaavat usein pitkienkin matkojen päästä kannustamaan omaa joukkuettaan, ovat ymmärrettävästi äänekkäämpi osa katsomosta. Varustuksia on monenlaisia, torvia, rumpuja yms.

Fanit kuitenkin ottavat itselleen sellaisia valtuuksia, joita ei suurin osa katsojista voi hyväksyä, vaikka suurin osa huudoista vähän hymyilyttääkin.

Sen sijaan rivoudet ja erityisesti kirosanojen huutelu on yleistynyt myös koripallokatsomoissa, josta esimerkki saatiin viime sunnuntaina KTP - Namika Lahti ottelussa.

Lahden fanit ovat tunnetusti niitä äänekkäimpiä ja nykyisin myös rivosuisimpia katsojia. Eräskin joutui Karhuvuoressa tuomareiden puhutteluun ja erotuomaritarkkailija kuuli vieressä kaikki ilkeimmät huudot.

Lahtelaiset fanit ovat kunnostautuneet myös Kouvolassa ja saaneet siellä järjestysmiehet kimppuunsa. Viime vuonna Lahdesta tuli julkinen anteeksipyyntö käytöksestä ja se tietysti selvensi tilannetta.

Olisikohan nytkin syytä lähteä miettimään, mitä tuli huudeltua. Takanani istui vähän iäkkäämpi nainen, jonka suusta myös tuli sellaisia tekstejä, joita pitää ihmetellä.

Tietysti pelaajiin kohdistuva huuto on faniporukalla yleistä, mutta eihän siihen voi ilkeitä sanontoja käyttää. Ja toisaalta eivät kaikki säännötkään ole katsojien hallinnassa ja tuomarit näkevät lähempää oikeita tapahtumia ja katsomossa on tietysti kannattajaporukalla värilliset lasit.

Kielenkäyttöön pitäisi kyllä puuttua samalla tavalla, kuin Gordon Herbertin uhkailut Hongan kotiottelussa. Hän sai siitä toimitsijakieltoa, mutta faneille ei tietenkään mitään kieltoja voi tulla. Tuomarit ja järjestysmiehet voivat kyllä puuttua käytökseen ja poistaa salista.

Olutta on nykyisin tarjolla koripallokatsojille pelipaikalla ja sen kautta kieli kirpoaa. Pitäisikö oluen myynti kieltää, tai sitten ovivahtien pitäisi estää humaltuneiden fanien pääsy katsomoon? Siinä voisi olla koripalloliitollakin pohdittavaa.

* * * * *

Erotuomarit ovat kovan arvostelun kohteena kaiken aikaa. Tuomaritkin ovat inhimillisiä ihmisiä ja heille voi sattua kaikenlaisia virheitä työskentelyssään. Pahinta on sitten sellainen tuomari, joka haluaa paikata ovat virheensä kärsinyttä suosien. Sellaista ei pitäisi koskaan tehdä, vaan rauhassa jatkaa toimintaansa ja hyväksyä itsekin se, että virhe tuli tehtyä. Ja katsojienkin pitäisi tämä ymmärtää, sillä eiväthän katsojatkaan ole mitään tuomareita.

Monet huutajat kyllä harmittelevat, mitä tuli suustaan päästettyä. Jotkut tuomarit ovat vihjanneet huutajille, että tulkaa itse tuomitsemaan. Tai lähde mukaan tuomarikurssille. Mutta sekään ei saa huutelijoilta vastakaikua.

On selvää, että tuomarityöskentelyyn lähtevä ottaa tietoisen riskin, huutelua tulee, teki mitä tahansa. Täytyy kestää kaikki se, mitä katsomosta tulee, ja siinä on paljonkin kestettävää. Kulttuuri ei ole vielä oikein levinnyt täkäläisiin maisemiin, vaikka mm. Jussi Kinnaslammen osalta kotkalainen jalkapalloyleisö osoitti hienoa käytöstä. Ylösnousten he taputtivat Jussille kiitokset pitkästä urasta, kun tämä poistui vaihdossa kentältä viimeisen kerran vähän ennen ottelun päätöstä.

Seepra oli pitkään käytössä jääkiekkokatsomoissa, kun tuomareita arvosteltiin. Se on ns. lievempi versio arvostelusta, eikä sen seurauksia ole suuremmin ollut katsojille. Kaiken lisäksi Seepra oli Kouvolan Sanomien liite, jota linjatuomareiden selässä mainostettiin useamman vuoden. Nyt, kun liite on loppunut, on mainoskin hävinnyt ja huudot ovat vähäisemmät. Kehitystä siinkin asiassa kaiken aikaa.

* * * * *

Koriksessa on nyt pelattu seitsemän kierrosta, eikä kovin suuria yllätyksiä ole ilmaantunut. Toki sellaiseksi voi ajatella Joensuun Katajan nihkeää alkua, mutta taas uusi pelaajavaihdos muuttaneen suunnan paremmaksi. Samalla tavallahan kävi Lappeenrannan Namikalle jokin aika sitten ja pelit kulkevat.

Mitähän käy KTP:lle, kun Eric Washington tuli mukaan. Ainakin sunnuntain peli näytti, että mies on hyvässä kunnossa ja varmaankin saa pelipaikan kotkalaisten joukoissa.

Ongelma sitten on, miten asia hoidetaan. Seurallahan on jo ennen Washingtonia kolme ulkomaalaista. Neljälläkin voi pelata, mutta herrasmiessopimus on silloin rikkoutunut ja siitä muut seurat kyllä nostaisivat äläkän. Toivotaan tähän asiaa järkevää ratkaisua, vaikka se ei helppo ole. Ei nimittäin sunnuntaina ollut oikein kunnon pelinjohtajaa, vaan pallon ylöstuonnissa oli useammakin elaajalla vaikeuksia.

Muutamasta pelaajasta joukkueen esitys on kiinni. ToPoa pidettiin ennen kauden alkua ehdottomana mestarisuosikkina, ja on sitä edelleenkin. Edellytys kuitenkin on, että Hanno Möttölä paranee jalkavaivastaan ja Corey Smith palaa kentille pikaisesti. Nyt ei tappioltakaan voi välttyä, ja liian pitkään tämä tilanne ei voi jatkua.

Samoin Hongan pitäisi saada Jukka Matinen nopeasti takasin, muuten ero kärkeen kasvaa suureksi. Nyt karjessä porskuttaa Tampereen Pyrintö, ainoa valmis joukkue sarjan alussa. Tampereellahan on sama miehistö (poislukien Antti Nikkilä, joka matkasi etelän maille) ja yhteispeli aina paikkapuolustusta myöten toimii hyvin.

esko.saarinen@media-palvelut.fi